Asennetta!

Blogin ylläpito vaatii asennetta. Pari viikkoa ehti jo vierähtämään edellisestä kirjoituksesta ja alussa asettamani tavoite päivityksestä parin viikon välein oli valahtaa pakkasen puolelle.

Lupasin tehtäväkeskeisyys –jutussa palata myöhemmin siihen, mitä tarkoitan kun ”koira työskentelee hyvällä asenteella ja itsevarmasti”. Asenne-sanaa käytetään monissa yhteyksissä, mutta sen määrittely ei ole helppoa. Wikipedia kertoo, että psykologiassa asenne tarkoittaa, johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvää myönteistä tai kielteistä suhtautumistapaa. Mitä tämä voisi tarkoittaa koirien suhtautumisessa agilityyn?

Hankalissa tilanteissa kannattaa tukeutua itseään fiksumpiin tahoihin – niin aion tehdä tässäkin tapauksessa. Salme Mujunen on kirjassaan Saalisvietti koiraharrastuksessa onnistunut pukemaan sanoiksi sen, mitä tarkoitan hyvällä asenteella. Sivulla 20 hän kirjoittaa:

”Lopullinen tavoite ja ideaali kaikessa koirankoulutuksessa ja kaikissa koiraharrastuslajeissa on rakentaa suoritus, jota suorittaa itsevarma ja aktiivinen koira. Tällaisesta koirasta huokuu todellinen saalistaja ja sen käytöksestä ei vähäisessä määrinkään näy saaliseläimen pelkoa tai epävarmuutta. Saalistaja ei työskentele nöyristellen tai anteeksi pyydellen, vaan se toteuttaa ohjaajaltaan saamansa käskyt itsevarmasti, nopeasti ja voimakkaasti. Koirankoulutus on epäonnistunut, jos lopputuloksena on ohjaajaansa väistelevä koira. Tällainen näky on saalistajan irvikuva. Koiran ensiluokkaisessa suorituksessa on parhaimmillaan läsnä myös ripaus röyhkeyttä. Ei röyhkeyttä tai kuuliaisuuden puutetta ohjaajansa kohtaan, vaan säästelemätöntä suoritusvoimaa.” (korostukset lisätty)

Minulle koiran hyvä työskentelyasenne tarkoittaa juuri Salmen kuvaamaa itsevarmuutta, voimakkuutta sekä röyhkeyttä. Omassa koulutuksessani pyrin tukemaan hyvän työskentelyasenteen muodostumista mm.

• Käytän saalisviettiä palkkaamisessa mahdollisimman paljon. Pyrin löytämään keinoja säätää koiran vireystasoa tehtävään tai opeteltavaan asiaan sopivaksi.
• En käytä koulutuksessa kieltoja, ts. en merkkaa vääriä suorituksia muulla tavoin kuin, että väärästä suorituksesta ei seuraa palkkiota tai, että suoritus keskeytyy. Itseäni varten voin sanoa ”höpsis, menipä huonosti”, mutta tarkoituksena ei ole torua koiraa.
• Pyrin kouluttamaan teknisesti taitavan koiran, mikä on tärkeä osa koiran itseluottamuksen rakentamisessa.

Hyvän asenteen luominen koiralle, ei välttämättä ole helppo tehtävä. Osa koirista voi olla niin innokkaita tekemisestä, että ne eivät keskity suorittamaan tehtäväänsä ja sivusta katsottuna koiran työskentelyä voi kuvata termillä: Vauhti 100 - Äly nolla. Toisaalta jarrut päällä työskentelevä koira voi vaikuttaa ahdistuneelta tai haluttomalta. Ehkäpä hyvällä asenteella työskentelevää koiraa voisi kuvata Salmen tekstin lisäksi sanoilla: keskittynyt, kuulolla, halukas työskentelemään. Tätä ajatusta, ajatusta koiran ja ohjaajan välisestä linkistä, voisi pohtia jatkossa hieman lisää.

Näin se tämäkin juttu saavutti sopivan päätöksen. Kirjoittaminen on ollut yllättävän helppoa, kunhan pääsee vauhtiin. Toivottavasti olen onnistunut herättämään ajatuksia – itse ainakin olen saanut omia aivolohkojani parempaan pakettiin – vielä kun osaisin koulutuskentällä painella automaattisesti oikeita tangentteja.

t. jr

Tavoitteena tehtäväkeskeinen koira

Nuorimman agilitykoirani (bc Jedi, synt. 12/2006) myötä, olen miettinyt tai joutunut miettimään paljon ihanneagilitykoiraani. Jedin pentuaikana mietin, haluanko koirani työskentelevän raivokkaasti ja esteille voimakkaasti ampuvasti vai miellyttäisikö minua enemmän ohjaajaan voimakasta kontaktia pitävä koira.

Agilitykentän laidalla usein käytettyjä termejä ovat ohjaajahakuinen tai estehakuinen koira. Pallottelin mielessäni tätä koiran ensisijaista mielenkiinnon kohdetta ja mietin kumpaa käyttäymistä halusin nuorella koirallani ensisijaisesti ruokkia. Välillä minusta tuntui, että löysin sopivan ja valmiin ajatuksen koiran ihannetyöskentelystä, todetakseni muutaman viikon päästä, että ajatus ei kuitenkaan ollut vielä lopullinen. Samoihin aikoihin suoritin NLP Practioner kurssin, jossa opin kiinnittämään erityistä huomiota sanoihin ja niiden valtavan suureen merkitykseen. Kurssin myötä ymmärsin, että ongelmani ei ollut niinkään koiran ihannetyöskentelyn kuvaaminen (miltä työskentely näyttää?) vaan tämän työskentelyn kuuvaavien oikeiden sanojen löytäminen.

Nyt muutaman vuoden pohdiskelun jälkeen olen mielestäni löytänyt oikeat sanat kuvaamaan ihanneagilitykoiraani tai pikemminkin agilitykoiran ihannetyöskentelyä. Ihanteeni ei ole koira, joka pitää jatkuvasti voimakasta kontaktia ohjaajansa ja irtoaa työskentelemään itsenäisesti vain voimakkaan käskytyksen myötä ja ohjauksen perustuen pitkälti ohjaajaan liikkeeseen. Ihanne ei ole myöskään koira, joka suorittaa rataa itsenäisesti lukiten esteitä omatoimisesti ohjaajan keskittyessä pitelemään ja kontrolloimaan koiran vauhtia. Minun ihanteeni on tehtäväkeskeinen koira.

Tehtäväkeskeinen koira

En väitä, että olisin vieläkään täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta uskon että olen saavuttanut jo jonkilaisen mielenrauhan asian tiimoilta. Niinikään uskon, että monen muunkin agilityharrastajan mielestä koiran ihannetyöskentely estekeskeinen-ohjaajakeskeinen -akselilla sijoittuu jonnekin näiden ääripäiden väliin ja että sopivan pisteen löytäminen riippuu ennen kaikkea koiran ja ohjaajan lähtökohdista ja mieltymyksistä. Mielestäni yksi agilityn hienoksista piilee juuri tämän optimaalisen tasapainopisteen etsimisessä ja löytämisessä.

Jos sanat ovat tärkeitä, niin mitä sanoja itse käyttäisin kuvaamaan tehtäväkeskeistä koiraa ja tällaisen koirakon työskentelyä? Mielestäni merkittävimmät tehtäväkeskeisyyden elementit ovat:

• Tehtäväkeskeinen koira pystyy suorittaman esteet täysin itsenäisesti kaukana ohjaajasta ja se pystyy myös työskentelemään tarkasti ohjaajan lähellä paineistumatta
• Koiralla on hyvä ärsykekontrolli eli se osaa ohjaajan sille eri tavoin antamat käskyt ja vihjeet ja se seuraa aktiivisesti ohjaajan ohjausta (liike, vartalo, suulliset käskyt)
• Luottamus - koiran itseluottamus ja ohjaan luottamus koiraan. Tämä saavutetaan selkeän ohjaamisen (ohjausjärjestelmä) ja hyvän peruskoulutuksen myötä
• Asenne - tehtävän saatuaan koira työskentelee hyvällä asenteella ja itsevarmasti (palaan tähän jossakin myöhemmässä kirjoituksessa)

Käytännössä tehtäväkeskeisen koiran työskentelyä voisi kuvailla sellaiseksi, jossa koira lähetetään suorittamaan itsenäisesti tehtävää (radan pätkä tai vaikkapa ihan yksittäinen este), jonka aikana ohjaaja siirtyy seuraavan tehtävän lähetyspaikkaan. Siirtymisen aikana ohjaaja tukee koiran työskentelyä esim. vartalo-ohjauksella mutta tehtävän saatuaan koira pystyisi suorittamaan sen myös ilman ohjaajan tukea. Tehtävää suorittaessaan koiralla on luottamus siihen, että se tekee oikeaa asiaa vaikka ohjaaja onkin siirtymässä radalla jo kohti seuraavaa tilannetta. Tärkeää on huomata, että yksittäinen estekin voi olla tehtävä tai se voi koostua useamman esteen kuviosta.

Tällä hetkellä käytän koiran työskentelyn kuvaamisessa näitä sanoja, mutta jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa tulevat nämäkin ajatukset ja sanat vielä hioutumaan viikkojen, kuukausien ja vuosien saatossa.

t. jr

Suo, kuokka ja Juha

Tästä se lähtee, elämäni ensimmäinen blogi. Blogin tavoitteena on tarjota itselleni foorumi, jonne tuottaa ajatuksia agilitystä ja vähän muustakin jäsenneltynä ja kirjallisessa muodossa. Usein ajatukset pyörivät päässä kuplivana mössönä eikä selkeää kootua järjestystä tunnu syntyvän. Toivon, että blogin ylläpitäminen auttaa tuomaan järjestystä asiaan. Tavoitteena on tuottaa merkintä syksyn aikana vähintään parin viikon välein ja arvioida blogin ylläpitämistä vuoden vaihteessa.

t. jr